Tervetuloa Markkalan talon maailmaan

Olemme sysmäläinen pieni ja idyllinen kenkä-, laukku- ja lemmikkieläintarvikeliike 
vanhassa Markkalan kauppatalossa Sysmässä. 

Markkalan talo on valmistunut Sysmän ensimmäiseksi kauppataloksi noin vuonna 1865 – 
samana vuonna, kun Suomen markasta tuli itsenäinen valuutta, joten siitä tuli myös Markkalan talon nimi.

Tuotevalikoimamme on asiakkaiden toivomusten mukainen. 
Jos jotain puuttuu, me voimme tilata tuotteita liikkeeseen.


Meille tärkeintä on tuotteiden korkea taso ja laadukas asiakaspalvelu.

Tervetuloa tutustumaan paikanpäälle Sysmään & verkkokauppaamme!


~ Markkalan talon väki ~



Markkalan lyhyt historia:

Sysmäntien varressa liikenneympyrän vieressä on valkoinen  Markkalan talo, 

jossa on käyty kauppaa jo 157 vireää vuotta.


Johan Olof Wallin sai ensimmäisenä sysmäläisenä kauppiaana luvan harjoittaa virallisesti kauppaa. Elettiin vuotta 1862. Liiketaloa alettiin rakentamaan ja kauppa päästiin aloittamaan vuonna 1864. Talo sai nimekseen Markkala sen kunniaksi, että samana vuonna Suomessa lyötiin ensimmäinen markan raha. Talon nimi ja toiminta kauppapaikkana on säilynyt jo 150 vuoden ajan, joka on merkittävä saavutus koko valtakuntaakin ajatellen. Vastaavia on harvassa, jos missään.

Seuraavan kauppiaan Burgmanin tytär kuvasi aikanaan Markkalan tiloja näin: puoti oli tien puolella ja konttori puutarhaan päin. Pihanpuoleisessa päädyssä oli puotiapulaisen huone. Asuinhuoneita oli suuri sali, ikkunat puutarhaan päin, maakukamari, lastenkamari, ruokasali ja keittiö sekä palvelijan huone ja vanhan farmorin huone. Tuparakennuksessa oli leivintupa ja pesuhuone sekä sauna. Markkalassa on siis sekä asuttu että tehty kauppaa, kuten tehdään tänäkin päivänä. Burgman perusti 1870-luvun alussa Sysmään myös lankarullatehtaan sysmäläisen kauppia Tevalinin kanssa. Tehtaan paikkaa kutsuttiin Vapriikinrannaksi. Burgmanien jälkeen kauppiaaksi kolmeksi vuodeksi tuli Luhangasta Sysmään muuttanut J. Stenberg. Sen jälkeen kauppiaana oli Edvard Pylkkänen, joka ennen Markkalaan tuloaan oli pitänyt lyhyen aikaa  kauppaa Otamon Lautaportissa ja Huitilassa. Hän oli pidetty seuramies ja Markkalan väki olikin sen ajan kermaa. Pylkkänen kehitti Markkalaa vahvasti, mutta hänen uransa jäi lyhyeksi, sillä hän kuoli vain 34-vuotiaana. Pylkkäsen leski jatkoi jonkin aikaa miehensä työtä.

1889 kaupan ostivat Juhani Laven ja Emil Vahlhelm (myöhemmin Wäle). Emil luopui osuudestaan vuonna 1900 ja Juhani jatkoi kauppiaana aina vuoteen 1929 saakka, jolloin hän kuoli. Hänen veljenpoikansa Uuno Lavio (Laven) jatkoi ja olikin Markkalan isäntänä tähän saakka pisimpään, yli 30 vuotta vuoteen 1961 saakka. Uuno Lavio oli muutenkin ahkera Sysmän kehittäjä, hän oli parikymmentä vuotta kunnanvaltuuston jäsenenä, joista kolme vuotta puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana.

Lavio vuokrasi Markkalan vuonna 1961 Lammilta Sysmään muuttaneelle Pentti Lahtiolle, jolla oli myös kaksi myymäläautoa. Lahtio muutti Markkalan valintamyymäläksi vuonna 1965. Hänen aikanaan liiketoiminta laajeni nopeasti ja tilat kävivät ahtaaksi. Niinpä rakennettiin Olavintorin kiinteistö tien toiselle puolelle, jossa toimi Pentti ja Liisa Lahtion pitämä Olavintorin Valinta vuoteen 1976 saakka, jolloin se siirtyi Heimo Hynyselle. Lahtio jatkoi Olavintorin Rauta- ja maatalousliikettä vuoden 1993 loppuun saakka. Markkalassa näinä vuosina oli huonekaluliikkeitä Hanna Pakarisen, Lyyli Ylijoen ja Arto Lyytikäisen johtamina. Sen jälkeen siellä oli Juhani Ketosen Kontion kenkäkauppa vuoteen 1995 saakka. Markkalan historiallisen liiketalon osti vuonna 1994 Outi ja Raimo Junnila Uuno ja Meeri Lavion kuolinpesältä. Junnilat korjasivat talon perusteellisesti. Vanha talo oli yllättävän hyvässä kunnossa ja säilynyt ilman kosteusvaurioita. Sieltä löytyi eri vaiheiden jäljiltä ainakin kolmenlaista rakennustapaa. Outi Junnilan käsityökauppa Nevilla aloitti Markkalassa vuonna 1995, Nevilla siirtyi uusiin tiloihin vuonna 2021. Markkalan talon on omistanut ja kauppiaana toiminut vuodesta 2018 alkaen Tuija Valkeavuori-Mononen ja Ilkka Mononen ja valikoimissa on tänä päivänä monipuolinen valikoima kenkiä ja laukkuja oheistarvikkeineen, asusteita sekä lemmikkitarvikkeita.

Kirjakylän lehdessä Leo Vilén kirjoitta Markkalan vanhoista ajoista näin: Joukko valkoisiin, pitkiin takkeihin pukeutuneita naisia ja miehiä on ryhmittynyt portaille ja hymyilee kameraa kohti. Naisilla on päässään hiuksia kiinnipitävät, valkoiset leveät pannat. Kyseessä ei ole kuitenkaan sairaanhoitajien ja lääkäreiden yhteinen ryhmäkuva. Talon seinään kiinnitetyt Veikkausasiamiehen tunnus ja Raket-moottorisahojen mainos paljastavat, että kauppiaspariskunta Pentti ja Liisa Lahtio henkilökuntineen ovat kiireidensä keskellä kokoontuneet Markkalan sekatavarakaupan oven eteen valokuvaajan tähtäiltäväksi. Eletään presidentti Kekkosen  ensimmäistä kautta ja Porkkala on jo saatu takaisin. Sysmässä on asukkaita lähes 10.000. Kaupankäynti rakentuu oman kylän ostovoiman varaan ja sitähän vauraassa maalaispitäjässä riittää ja sen myötä työtä halukkaille. Lahtioillakin on seuranaan kaupan portailla kymmenen henkilöä, viisi naista ja viisi miestä. Sukupuolikiintiöt on huomioitu täällä kauan ennen kuin poliitikot säätivät asiasta lain. Kaupankäynti perustuu asiakkaiden palveluun eikä itsepalveluun. Maitoa saa desilitroittain, irtokarkit punnitaan kappaleittain, makkarasta saa haluamansa pätkän. Jopa leipä puolitetaan, jos asiakas haluaa. Ostetaan sen verran, että selvitään huomiseen, mitä nyt jauhoja seuraavaan leipomiseen. Kauppias ynnää ostokset kapealle paperiliuskalle, jonka on repäissyt päällimmäisenä isossa käärepaperipinkassa olevasta arkista. Asiaan kuuluu, että saatetaan jäädä juttelemaan niitä näitä. Ilman, että seuraava asiakas jo työntää ostoskärryään edellisen takapuoleen ja kassaneiti katseellaan antaa ymmärtää ostosten siirtyvän muovikassiin liian hitaasti.

Markkala on vuosien saatossa muuttanut muotoaan monta kertaa. 1930-luvun kuvissa ns. eteläinen siipi on jo pois, keskiosaa oli korotettu ja katto muutettu taitekatoksi, jotta yläkerta saisi lisää tilaa. Seuraavassa vaiheessa talon pohjoispuoltakin korotettiin ja siihenkin tehtiin taitekatto. Alakerran ruutuikkunat muutettiin suuriksi näyteikkunoiksi ajan hengen mukaan. Rakennusta myös pidennettiin yhden ikkunan verran etelään ja vuonna 1966 tätä eteläistä siipeä vielä jatkettiin yhden ikkunan verran nykyiseen muotoonsa.

Markkalan talon omistaa tänä päivänä Tuija Valkeavuori-Mononen miehensä kanssa. Markkalassa myydään nyt kenkiä, laukkuja, asusteita ja lemmikkitarvikkeita. Markkalan toisessa päädyssä on Markkalan Outlet, jossa myydään kenkiä poistohintaan ja talossa toimii myös parturi-kampaamo Marketta Kyllönen. Markkala jatkaa siis samoilla linjoilla kuin edeltäjänsä, vanhaa ja uutta monessa muodossa on tarjolla. Sysmän Kirjakauppa – Suomen kauneimman kirjakaupan titteliäkin kantava – on rakennettu sopuisasti kylki kylkeen Markkalan tontille. Kirjakaupan talolle ehdotettiinkin aikanaan nimeksi Eurolaa. Sen viereinen entinen Nordean kiinteistö on nimeltään Pennilä ja sen takana sijaitseva kerrostalo on nimeltään Kymppilä. Senttilä kai vielä uupuu, mutta varmasti sekin joku ehtii...

Jutun lähteet: Kirjakylä-lehti / Leo Vilén, Lähilehti, Itä-Häme / Teemu Virtanen ja Heikki Helin sekä Sysmä-kirja. Koonnut Maarit Sievänen. Juttu on julkaistu aiemmin Yksi Sysmä oppaassa.